keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Materialismi, idealismi & dualismi? Mind- body ongelma?

Olemassa olo?

Materialistisen näkemyksen mukaan on olemassa vain ainetta. Materialismiin voidaan jossain määrin yhdistää myös fysikalismi, jonka mukaan fysiikan ja kemian kuva todellisuudesta on ainoa tosi. Muut kuvaukset todellisuudesta ovat todellisia vain siinä määrin kun ne voidaan palauttaa kemiaan ja fysiikkaan. Todellisuutta on siis kaikki, joka voidaan näkö, kuulo, haju, maku ja tunto aistein havaita.


Idealismin mukaan todellisuuden perusluonne on henkinen. Se tarkoittaa, että todellisuuden luonnetta voidaan selittää tiettyjen ideoiden avulla ja viime kädessä todellisuus on vain näiden ideoiden heijastumaa. On siis olemasssa vain yksi substanssi, henkinen.


Materialismiin ja idealismiin liittyy vaikeita kysymyksiä olemassa olosta. Esimerkiksi: Voidaanko sanoa, että puu on olemassa vaikka emme juuri pystyisi aistimaan sen olemassa oloa? Onko ajatuksissa oleva puu olemassa? Jos on olemassa vain ainetta,onko ajatuksia, ideoita tai mielikuvitus maailmaa olemassa? Jos on olemassa pelkkiä ajatuksia ja ideoita onko niiden ulkopuolista fysikaalista maailma olemassa? Onko mitään oikeasti olemassa?


Niistä muodostuvaa ongelmaa on mahdotonta ratkaista eikä pystytä tutkia mitä on oikeasti olemassa ja mitä ei. Todellisuutta on kuitenkin helpompi lähteä tutkimaan useamman eri substansssin kannalta eikä luottaa vain yhteen niistä. Materialismin ja idealismin välimuoto on dualismi, sen mukaan todellisuus kostuu kahdesta substanssista, aineesta ja hengestä. Sen avulla aikaisemmin esitetyt kysymykset ja ristiriidat olivat helpompia selittää. Se kuulostaakin kivalta ettei ongelmaa enää olisi, mutta on. Dualismin keskeinen ongelma on: miten aineeton voi vaikuttaa aineelliseen ja toisin päin?


Mind- body ongelma


Miten ajatukset syntyvät?


Mind- dody- ongelma on dualismissa syntyvä ongelma, mutta käsittelen sitä myös hieman muiden näkökulmien avulla. Materialismin näkökulmasta katsoen ajatukset ovat ainoastaan aineellisia. Ajatukset olisivat siis selitettävissä aivojen sähkökemiallisilla tapahtumilla; hermoimpulsseilla, synapsien välittäjäaineilla ja niin edelleen eli ne olisivat fysikaalisia ja kemikaallisia tapahtumia. Ongelma on kuitenkin miten ihminen on kynevä niin abstraktiin ajatteluun? Ja eikö tutkijoiden pitäisi pystyä selittämään jo aivojen toiminta, jos kyseessä todella on vain fysikaalisia ilmiötä? Miten muodostuu tunteet? En osaa sanoa, voiko ajatuksien toimintaa katsoa idealistiselta kannalta. Ajattelisivatko idealistit ettei kehoa ole olemassa, että olemassa olisi ainoastaan ajatukset?


Dualistit ajattelevat että kehon toiminnot olisivat aineellisia, mutta ajatukset aineettomia. Miten keho ja aineettomat ajatukset vaikuttavat toisiinsa? Kysymys tekee dualistisesta ajatuksesta periaatteessa mahdottoman, eikä niiden välistä yhteyttä ei voida ymmärtää.


Mikä siis on totta?


Itse en osaa sanoa mikä näkemyksistä on juuri se oikea. Mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että idealismi se ei ainakaan ole, sillä en usko etteikö maailmassa olisi myös fysikaallista todellisuutta. Jäljelle jäävät siis materialismi ja dualismi, niistä en osaa valita täysin. Periaatteessa mielestäni olisi helpompi ajatella, että on olemassa kaksi kokonaan eri substanssia jotka yhdessä luovat todellisuuden ja että niin pystyisi silloin muodostumaan myös ihmisten tunteet, ideat ja kyky ajatella jotain mitä ei ole edes olemassa.


Kysymykset siitä miten pystyn liikuttamaan kehoani ovat todella vaikeita. Miksen pysty esimerkiksi liikuttaamaan kättäni pelkällä ajatuksen voimalla? Vastaukseni on, että en todellakaan tiedä.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti