Klassinen tiedon määritelmä ja Gettier- ongelma

Klassisen tiedon määritelmän mukaan tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus, sen kehitti antiikin kuuluisa filosofi Platon. Platonin tiedon määritelmä voidaan purkaa osiin jolloin sen ymmärtää helpommin: minulla on asiaa koskeva uskomus, uskomus on tosi, minulla on perustelut uskomukselleni. Tietoa voidaan määritellä myös siten, että tietäminen edellyttää uskomista, mutta uskominen ei edellytä tietämistä.

Monet filosofit ovat kyseenalaistaneet Platonin tiedon määritelmää useaan otteeseen, esimerkiksi Edmund Gettier pyrki osoittamaan klassisen määritelmän pätemättömäksi.

Hän pyrki siihen keksimällä esimerkkejä, joissa tosi uskomus voidaan muodostaa hyvin perustein ilman, että se on tietoa.

Esimerkki Gettier- ongelmasta:

" Anna seisoo pellon laidalla ja näkee siellä lampaaksi naamioidun villakoiran. Hän muodostaa uskomuksen, että pellolla on lammas. Hänen Uskomuksensa on tosi, sillä pellolla todellakin on lammas, kiven takana siten, ettei Anna sitä näe."

Ongelma täyttää periaatteessa klassisen tiedon määritelmän vaatimukset, sillä ongelmassa Anna uskoo että villakoira todellakin on lammas eli Annalla on uskomus. Annalla on myös hyvät perustelut uskomuksellensa, sillä Anna uskoo nähneensä pellolla oikean lampaan, ja näkeminenhän on hyvä perustelu? Annan uskomus on myös tosi, sillä pellollahan on oikeasti lammas. Sehän täyttää kaikki klassisen määritelmän kriteerit.

Mielestäni Gettier- ongelma on hyvä esimerkki miksi klassinen tiedon määritelmä on virheellinen. Vaikka pellolla on lammas, se ei kuitenkaan ole sama lammas kuin minkä Anna näki, annan uskomusta ei voida siis laskea tiedoksi, koska tieto on puutteellinen, jos Annalta kysyttäisiin missä lammas, huomattaisiin että hän ei tiedä missä todellinen lammas on.

Mielestäni parempi tiedon määritelmä olisi, että tieto on hyvin perusteltu uskomus. Esimerkiksi kouluissahan opetetaan tietona miten maailmankaikkeus syntyi, se ei kuitenkaan ole täysin varmaa tietoa, se on vain tiedemiesten laatima uskomus joka on riittävän hyvin perusteltu, joilloin sitä pidetään tietona. Tiedon ei siis mielestäni tarvitse olla varma totuus vaan riittää, että se on tällä hetkellä todennäköisin ja parhaiten perustelluin uskomus.